Tampereella asuva Riitta Janhunen pyrkii käymään lähistöllä sijaitsevassa Tampereen Työväen Teatterissa niin usein kuin mahdollista.

Tamperelaisten teatterissa käyntiin vaikuttaa lippujen hinnan lisäksi taidemuodon arvostus – teatteriaktiivi Riitta Janhunen toivoisi erityisesti nuorten pääsevän useammin näyttämötaiteen pariin

Suomen teatteripääkaupungiksikin kutsutulla Tampereella keskivertoa useampi on kiinnostunut teatterista. Kaikki kiinnostuneet eivät kuitenkaan koe kuuluvansa teattereiden kohdeyleisöön. Tampereen Työväen Teatterin (TTT) viestintäsuunnittelijan Sari Anderssonin mukaan yksi syy tälle voi olla lippujen hinta, mutta se ei ole välttämättä merkittävin.

– Hyvä teatteriesitys on yllätyksellinen, toteaa Tampereella asuva eläkeläinen ja aktiivinen teatterissa kävijä Riitta Janhunen.

Janhusen aktiivinen teatteriharrastus on alkanut pikku hiljaa – mielenkiintoa tätä taidemuotoa kohtaan hänellä on ollut aina. Näytökset hän valitsee kiinnostuksen ja varojensa mukaan.

– Eläkeläisenä minun täytyy aika lailla miettiä, mihin esitykseen voisi mennä varojen puolesta.

Janhunen ei ole ainut, joka joutuu tarkasti pohtimaan rahankäyttöä teatterissa käydessä. Moreenimedian kyselyssä useampi vastaaja toivoi teatterilipun hinnan olevan esimerkiksi 20 euroa. Useissa tällä hetkellä Tampereen Teatterissa ja TTT:ssä esitettävissä näytelmissä liput ovat lähes tuplasti tätä kalliimpia, musikaaleissa vielä enemmän. Lipun hinta vaihtelee paitsi näytöksittäin ja teattereittain, myös istumapaikan, ajankohdan, kysynnän ja mahdollisen hintaryhmän mukaan.

FAKTA

Kysely teatterin merkityksestä tamperelaisille

  • Kyselyä jaettiin Facebookissa Tampereen PuskaRario -ryhmässä. Kysely oli avoinna 14.-26.10.2022. Vastaajia oli yhteensä 45.
  • Ikäjakaumalla vastaajia oli eniten 20–29-vuotiaissa sekä yli 60–vuotiaissa
  • Vastaajista 85 prosenttia sanoi haluavansa käydä teatterissa nykyistä useammin. 76 prosenttia vastasi, että kävisi teatterissa useammin, jos se olisi halvempaa.

Pääkaupunkiseudulla viime vuosina nousseet teatterilippujen hinnat ovat herättäneet huolta yleisöjen kaventumisesta ja keskiluokkaistumisesta. Tampereella vastaavaa hintojen nousua viime aikoina ei ole ollut, mutta moni kokee ne silti liian korkeiksi.

Sari Anderssonin mukaan käsitykset lippujen hinnoista voivat olla syy sille, että teatterista kiinnostuneet ihmiset eivät välttämättä koe kuuluvansa teattereiden kohdeyleisöön. Yleisöjen kaventumisesta Andersson ei silti olisi huolissaan.

– Tällaisen kehityksen välttämiseksi meillä on esimerkiksi opiskelija-alennus.

Toisaalta moni ymmärtää korkeat hinnat.

– Ymmärrän, mistä korkea hinta koostuu ja toisaalta mielelläni sen maksan. Siihen ei vaan ole liian usein varaa, pohtii yksi verkkokyselyn vastaaja.

TTT:n viestintäsuunnittelijan Sari Anderssonin mukaan teatterisyksy on ollut vilkas.

Kahden suurimman teatterin välillä ei ole merkittävää kitkaa

Teatterikaupunkina Tampere on erityinen muun muassa siksi, että täällä toimii kaksi suurta teatteria: Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Moreenimedian kyselyssä moni korostaa, että kummassakin on omat hyvät puolensa. Riitta Janhunen kokee TTT:n selvästi itselleen läheisemmäksi.

– Siellä on sekä perinteistä että kokeilevaa ohjelmistoa.

TTT:n viestintäsuunnittelija Sari Andersson ei ole havainnut vastakkainasettelua suurimpien teattereiden välillä.

– On kaikkien etu, että Tampereella on rikas ja monipuolinen teatterikulttuuri.

Anderssonin mukaan Tampereella keskivertoa useampi onkin kiinnostunut teatterista.

– Muualta tulleet tekijät ovat kertoneet yllättyneensä, kun tamperelaiset ovat kommentoineet esitystä suoraan tekijöille kadulla tai kaupassa. Tämä kertoo ihmisten läheisestä suhteesta teatteriin.

Teatterikasvatus tärkeässä osassa

Vaikka raha vaikuttaa monen mahdollisuuksiin vierailla teatterissa, sekä Anderssonin että Janhusen mielestä kyse on myös siitä, miten paljon ihmiset tietävät teatterista. Lipun hinta saattaa kuulostaa korkealta henkilölle, joka ei tunne teatteria, vaikka saman summan voisi helposti käyttää johonkin muuhun.

– Toivoisin, että oppilaitoksissa tehtäisiin enemmän teatterikasvatustyötä, Andersson sanoo.

Janhunen toivoisi erityisesti nuorten pääsevän käymään teatterissa useammin. Hän itse jakaa teatterin iloa lapsenlapsilleen viemällä heitä silloin tällöin näytöksiin.

– Aluksi heitä ei niin paljon kiinnosta, mutta lopulta he ovat kuitenkin iloisia, että käytiin. Teatterin tutuksi tekeminen voi olla myös meidän mummojen ja vaarien tehtävä.

Yksi Janhusen suosikkiteattereista on tamperelainen Legioonateatteri. Vaikka harrastajateatterissa taso on tietysti eri kuin ammattiproduktioissa, Janhunen ei koe tarvetta verrata näitä keskenään.

– Esityksissä korostuu usein sisältö ja aitous.

Lisäksi liput ovat huomattavasti edullisempia kuin ammattiteattereissa.

TTT:n lämpiössä on esillä lavastaja Hannu Lindholmin töitä pienoismalleina esittelevä näyttely.

Teatteri on aikansa peili

Anderssonin mukaan tarinat tekevät teatterista erityisen. Tarinoilla on kaikkina aikoina suuri merkitys ihmisten elämässä. Teatterissa käyminen on sekä henkilökohtainen kokemus että yhteisöllinen liima.

– Livetilanne on aina vuorovaikutuksellinen, ja se on tämän taiteenmuodon erityisyys.

Janhusen mielestä teatterilla on merkitystä erityisesti nykyhetkessä: teatteri peilaa aikaansa ja tarjoaa myös yhteiskuntakritiikkiä. Janhunen vaikuttui esimerkiksi Tampereen Teatterikesässä näkemänsä ranskalaisen Vivarium Studion Farm Fatale -esityksen tavasta käsitellä ilmastonmuutosta.

– Siitä on pidettävä kiinni, että jokaisella olisi mahdollisuus joskus käydä teatterissa.