47 prosenttia ulkomaalaisista opiskelijoista pitää muuttoa pois Suomesta “jokseenkin todennäköisenä” (28 prosenttia) tai “erittäin todennäköisenä” (19 prosenttia), selviää tuoreesta Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen loppuraportista. Epätodennäköisenä poismuuttoa piti 43 prosenttia ulkomaalaisista opiskelijoista. 10 prosenttia ei osannut sanoa, onko jäämässä Suomeen.
Vantaan kaupunginvaltuutettu ja sosialidemokraattien eduskuntavaaliehdokas Ulla Kaukola kirjoitti Twitterissä, että lähes puolet kansainvälisistä opiskelijoista haluavat muuttaa pois Suomesta. Kaukola kertoi viittaavansa twiitissään juuri tähän loppuraporttiin. Kaukola on ehdolla Uudenmaan vaalipiiristä. Raportissa ei kuitenkaan kysytty halua jäädä Suomeen tai muuttaa pois vaan näiden asioiden todennäköisyyttä.
Meidän pitää saada kansainväliset opiskelijat jäämään Suomeen. Nyt lähes puolet haluaa lähteä Suomesta pois, mm. siksi, että asenneilmasto on niin vihamielinen. #asenteet #puheenjohtajatentti #maahanmuutto #eduskuntavaalit2023
— Ulla Kaukola (@UllaKaukola) March 15, 2023
Raportissa tuloksen todettiin olevan myös linjassa muiden viimeaikaisten tutkimusten kanssa. Esimerkiksi Valtioneuvoston vuoden 2021 selvityksessä 50 prosenttia ulkomaisista opiskelijoista suunnitteli jäävänsä valmistumisen jälkeen Suomeen, 4 prosenttia suunnitteli muuttavansa takaisin kotimaahansa ja 7 prosenttia johonkin toiseen maahan. 40 prosenttia ei tiennyt valmistumisen jälkeisiä suunnitelmiaan. Lisäksi tuoreessa Kansainvälisten osaajien Suomi -loppuraportissa todettiin, että “tilastojen perusteella tilanne on jopa hieman myönteisempi kuin opiskelijoiden vastaukset antavat ymmärtää”, sillä tutkimusten mukaan vähintään kaksi kolmesta ulkomaalaisesta opiskelijasta asuu Suomessa vielä kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Osuus on raportin mukaan “korkeampi kuin monissa Suomen verrokkimaissa, mutta toisaalta kokonaisuudessa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrät ovat vielä vaatimattomat verrattuna moniin muihin Euroopan maihin”.
Kaukola kirjoitti twiitissään myös, että opiskelijat haluaisivat lähteä Suomesta muun muassa siksi, että “asenneilmasto on niin vihamielinen”. Raportissa käsiteltiin myös ulkomaalaisten opiskelijoiden mielipiteitä kotiutumisesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. 86 prosenttia ulkomaalaisista opiskelijoista koki kotiutuneensa Suomeen jokseenkin hyvin (63 prosenttia) tai erittäin hyvin (23 prosenttia). Opiskelijoista lähes 40 prosenttia kertoo kotiutuneensa alle kolmessa kuukaudessa ja 23 prosenttia 3–6 kuukaudessa.
Suurimmiksi esteiksi kotiutumiselle opiskelijat mainitsivat kielimuurin (63 prosenttia), vaikeuden löytää töitä (48 prosenttia) ja vaikeuden löytää ystäviä (43 prosenttia). Kielimuurilla ja työn löytymisen vaikeudella mainittiin olevan merkittävä yhteys. “Vihamieliset asenteet”, johon Kaukola viittasi, ei ollut valittavana vaihtoehtona. Kyselyssä pystyi valitsemaan vaihtoehdon “Olen kokenut syrjintää Suomessa”. 9 prosenttia ulkomaalaisista opiskelijavastaajista oli valinnut tämän kolmen merkittävimmän kotiutumista ehkäisevän syyn joukkoon, mikä teki siitä vasta kahdeksanneksi eniten valintoja keränneen tekijän.
Vastaajia oli pyydetty myös arvioimaan suomalaista yhteiskuntaa asteikolla 1–10. Ulkomaalaisten opiskelijoiden keskiarvo oli 7,3, kun kysyttiin Suomen yleisilmapiiristä siten, että 0 oli yleiseltä ilmapiiriltään huono ja 10 hyvä. Opiskelijoiden vastausten keskiarvo oli 6,1 kysyttäessä kansainvälisyydestä (0 kansainvälisyyden vastainen, 10 kansainvälinen) ja 5,1 kysyttäessä mukaan ottamisesta (0 Suomi on poissulkeva, 10 mukaan ottava). Asteikolla, jossa 0 tarkoitti suomalaisten olevan suvaitsemattomia ja 10 suvaitsevaisia, opiskelijoiden vastausten keskiarvo oli 6,7.
Suomesta pois muuttamisen kokee siis todennäköiseksi hieman alle puolet ulkomaalaisista opiskelijoista. Hieman pienempi määrä pitää poismuuttamista epätodennäköisenä. Kaukolan väite siitä, että puolet kansainvälisistä opiskelijoista haluaisi pois Suomesta, on siis harhaanjohtava, sillä raportissa ei kysytty halusta jäädä vaan todennäköisyydestä. Kaukola väitti myös, että ”vihamieliset asenteet” on yksi syistä haluta pois Suomesta. Tätäkään ei kysytty raportissa. ”Olen kokenut syrjintää” oli yksi raportissa valittavissa olevista vaihtoehdoissa. Vain pieni osa opiskelijoista mainitsi kokemansa syrjinnän yhtenä kolmesta merkittävimmästä esteestä kotiutumiselle. Kotiutumiseen ja päätökseen jäädä vaikuttavat raportin mukaan muun muassa kielimuuri, työt ja perhe.
Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeessa selvitettiin kyselyillä ja haastatteluilla viiden kansainvälisen osaajien ryhmän kokemuksia muun muassa kotiutumisesta ja työelämästä. Ryhmät olivat ulkosuomalaiset, paluumuuttajat, Suomessa asuvat ja töitä tekevät ulkomaalaiset, kumppanin vuoksi muuttaneet ulkomaalaiset ja korkeakoulututkintoa suorittavat ulkomaalaiset. Kyselyihin vastasi yhteensä 2500 ihmistä, joista ulkomaalaisia opiskelijoita oli 600. Hankkeen toteutti E2 Tutkimus.
Tämä juttu on osa Moreenimedian faktantarkistusjuttujen sarjaa, jossa journalistiikan opiskelijat perkaavat eduskuntavaaliehdokkaiden väitteiden totuusarvoa.