Keskustan kansanedustaja, Helsingin vaalipiirissä ehdokkaana oleva Mikko Kärnä kritisoi 2.3.2023 kirjoittamassaan tviitissä kokoomuksen ja perussuomalaisten jäseniä siitä, että he esittävät Viron mallimaana suhteessa Suomeen. Hän esittää kritiikkinsä tueksi viisi väitettä, jotka saavat Suomen vaikuttamaan Viroa paremmalta maalta.
Moreenimedian selvitysten perusteella useat Kärnän väitteistä eivät ole totta, ja faktatietona esitetty on lähempänä hänen henkilökohtaista mielikuvaansa Viron asioista. Seuraavassa on käyty läpi väitteet läpi yksi kerrallaan sekä tuodaan ilmi, mitä lähteitä faktantarkistamiseen on käytetty.
1) Inflaatio 18,8% vs. Suomi 8,4%
Suomen ulkoministeriön 28.12.2022 päivätyssä tiedotteessa kirjoitetaan seuraavasti:
”Vuonna 2023 Viron BKT:n kasvu on jäämässä ennusteiden mukaan lähelle nollaa. Inflaatio on kiihtynyt viime kuukausina yli 20 prosenttiin ennen kaikkea energiahintojen voimakkaan nousun vaikutuksesta. Vaikutusta on paitsi kotitalouksien toimeentuloon myös etenkin energiaintensiivisen yritystoiminnan kannattavuuteen.”
Ministeriön tiedotteessa ei mainita lukua 18,8%, mutta se on joulukuussa 2022 julkaistu ennuste/tilannekatsaus, ja Kärnän tviitti on maaliskuulta 2023.
Trading Economics -sivuston mukaan Viron inflaatioluku oli tammikuussa 18,6 ja helmikuussa 17,6. Sama luku löytyy myös Viron tilastokeskuksen tiedotteesta. Tätä faktantarkistusartikkelia kirjoitettaessa (16.3.2023) maaliskuun inflaatiodataa ei vielä kerrottu.
Vaikken löytänytkään eksaktisti Viron inflaatioluvuksi Kärnän ilmaisemaa 18,8 prosenttia, voidaan sanoa, että Kärnän väite Suomen ja Viron inflaatioerosta on todenmukainen, koska ero on vain 0,2 prosenttiyksikköä. Suomen osalta Tilastokeskuksen julkaisema tilasto vahvistaa Kärnän väitteen siitä, että Suomen inflaatio on ollut 8,4%. tammikuussa 2023.
2) Velkaantuminen asevarustelun takia tähtitieteellistä
Kärnän toisen väitteen tarkistaminen on edellistä hankalampaa, sillä siinä ei ole mainittu tarkkaa lukuarvoa, ja sana ”tähtitieteellinen” on tulkinnanvarainen. Kuitenkin Trading Economics -sivuston mukaan Viron valtionvelka on ollut 18,1 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuonna 2021. Vuonna 2020 osuus on ollut 19 prosenttia, eli lähes samalla tasolla, mutta vuonna 2019 osuus on ollut vain 8,6 prosenttia. Vuoden 2019 ja 2021 välisen valtionvelan ero on siis lähes kymmenen prosenttiyksikköä.
Vertailun vuoksi Valtiokonttori kertoo Suomen valtionvelan olleen 51,2 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuonna 2021. Vuonna 2020 vastaava luku oli 52,4 prosenttia, ja vuonna 2019 luku oli 44,3 prosenttia. Vaikka Suomen valtionvelanosuus BKT:sta on huomattavasti isompi kuin Viron, on velan ero prosenttiyksikköinä lähes sama.
Viron puolustusvoimat kertoo verkkosivuillaan, että maan puolustusinvestoinneista vastaava virasto ECDI on hankkinut raketinheittimiä ja ammuksia Yhdysvalloista yli 200 miljoonalla dollarilla. Tiedote ei kerro sitä, onko Viro joutunut ottamaan velkaa pelkkien asehankintojen takia, vai rahoitetaanko maan muitakin investointeja velalla. Kärnän väitteen mukaan valtion velkaantuminen johtuisi yksinomaan asehankinnoista. Puolustumenojen osuus Viron BKT:sta ei ole Maailmanpankin tilaston mukaan kasvanut ratkaisevasti viime vuosina, osuus vuosina 2014–2021 ollut alimmillaan 2,0 (2015) ja ylimmillään 2,4 prosenttia (2020) valtion BKT:sta. Vertailun vuoksi Viron valtiovarainministeriön mukaan vuonna 2021 käytettiin suurempi BKT-osuus esimerkiksi terveysmenoihin (6,4%) ja koulutukseen (6,1%). Eurostatin tilaston mukaan Viron valtionvelka on EU-maiden pienin, ja vuonna 2022 valtionvelan osuuttaa vuodesta 2021 olivat onnistuneet pienentämään ainoastaan kuusi maata, (Latvia, Malta, Romania, Saksa, Slovenia ja Tšekki) 27 EU-maasta. Voidaan siis sanoa, että Viron velkaantuminen suhteessa muihin EU-maihin ei ole tavatonta.
_(General_government_consolidated_gross_debt,_%25_of_GDP)_Oct2022.png){kind=link}
3) Syntyvyys laskee Suomea nopeammin
Seuraavan väitteen todenperäisyyttä on tutkittu kahden tilaston kautta. Ensimmäisenä vuorossa on kokonaishedelmällisyysluku, eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elämänsä aikana. Luku on suhteutettu väkilukuun. Käytän lähteinä Suomen ja Viron tilastokeskusten tilastoja.
Suomi:
Viro:
Kuten huomataan, Suomen kokonaishedelmällisyysluku on laskenut 0,25 prosenttiyksikköä vuodesta 2014 vuoteen 2021, kun taas Virossa kokonaishedelmällisyys luku on noussut 0,07 prosenttiyksikköä. Tämän perusteella Kärnän väite ei pidä paikkaansa.
Tarkastelen seuraavaksi väitettä vuosittain elävänä syntyneiden lasten lukumäärätilastolla:
Suomi:
Viro:
Suomessa syntyi vuonna 2014 eläviä lapsia 57 232, ja vuonna 2021 heitä syntyi 49 594 eli 7 638 vähemmän (13,3%). Virossa syntyi 13 551 elävää lasta vuonna 2014. Vuonna 2021 heitä syntyi 13 272 eli 279 vähemmän (2,0%).
Näiden kahden tilaston mukaan syntyvyys Virossa ei laske enemmän suhteessa Suomeen, vaan on kokonaishedelmällisyysluvun perusteella hitusen noussut. Syntyneiden lasten määrä väkilukuun suhteutettuna on laskenut Virossa vähemmän kuin Suomessa. Tämän osalta Kärnän tviitin väite on väärä.
4) Maahanmuuttokielteisyys syö taloutta
Väitteen tueksi löytyy joitakin asioita. Ensinnäkin maahanmuuttokielteisyydestään tunnettu Eesti Konservatiivne Rahvaerakond -puolue (EKRE) on nauttinut suurta kannatusta Viron parlamentin, riigikogun, vaaleissa 2010-luvulla. Tämän vuoden vaaleissa EKRE sai 16,1 prosenttia koko maan äänistä ja 17 edustajaa 111-paikkaiseen riigikoguun. EKREn verkkosivut ovat ainoastaan viron kielellä, joten puolueen ohjelmaan tutustuttaessa on käytetty Google-kääntäjää ja STT:n uutista.
EKREn verkkosivuilla, Konservatiivne manifest -sivulla (konservatiivinen julistus) kirjoitetaan:
”Kutsumme kaikki ihmiset ajattelemaan ja yhdistämään Viron korkeimman poliittisen tavoitteen, joka on virolaisuuden säilyttäminen, maan ja kansan kestävän kehityksen todellinen tae ja hyvinvoinnin lisääminen, toteuttamiseksi. Tämän kaiken voi saavuttaa vain Viron kansakunta itse luottaen luonnolliseen tahtoonsa elää vapaudessa ja kehittää ystävällistä yhteistyötä muiden kansojen kanssa.”
Puheenvuoro on nationalistinen, joskaan ei suorasanaisen maahanmuuttovastainen.
STT kertoi vuonna 2019, että Haaga-Helian Tallinnaan suunnittelema korkeakouluyksikkö ei saanut toimilupaa ”poliittisen tilanteen vuoksi”. EKRE oli jäsenenä Viron hallituksessa vuonna 2019. STT:n näkemässä Viron sisäministeriön arviossa mainitaan ”kolmansista maista” tulevat opiskelijat, jotka olisivat voineet uhata maan yleistä järjestystä ja sisäistä turvallisuutta.
Vaikka Virossa esiintyy maahanmuuttovastaisuutta, voidaan Kärnän väitettä pitää lähinnä retorisena heittona, joka on tulosta loogisesta päättelystä: koska väkiluku ei nouse maahanmuuton takia, ei maahan saada riittävästi veronmaksajia ja työtä tekeviä kansalaisia, mikä ei edesauta talouskasvua.
5) Kehnohko maanpuolustustahto
Tämän väitteen tarkistaminen oli kaikkein haastavinta, koska siinä ei ole mitään konkreettista lukua, johon tarttua. Aiheesta ei myöskään ole juuri kirjoitettu suomeksi tai englanniksi. Ylipäätään maanpuolustustahto terminä on hankala, koska sitä voidaan tarkastella esimerkiksi poliittisesta ja ideologisesta näkökulmasta.
Poliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna maanpuolustustahtoa voidaan mitata esimerkiksi sillä, kuinka suuri osa valtion budjetista käytetään maanpuolustukseen. Maailmanpankin tilaston mukaan vuonna 2021 Viron maanpuolustusmenot oli 2,2 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Naton tavoitteena on, että jokainen sen jäsenmaa käyttäisi vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Viro on Nato-maa, ja se on Maailmanpankin tilaston mukaan täyttänyt tämän kriteerin vuodesta 2015. Suomella puolustusmenojen osuu BKT:sta vuonna 2021 oli 2,0 prosenttia. Voidaankin siis ajatella, että Virolla on Naton määrittelemän rahoitusosuuden täyttäessään halu puolustaa maata sekä liittolaisiaan.
Ideologisesta näkökulmasta katsottuna esimerkiksi MTV uutisoi Viron maanpuolustustahdon nousemisesta, jossa kerrotaan vapaaehtoisen maanpuolustustyön lisääntyneen vuonna 2014 alkaneiden Ukrainan levottomuuksien jälkeen.
Viron vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti Kaitseliit kertoo verkkosivuillaan, että jäseniä järjestössä on noin 16 000. Yhdessä muiden maanpuolustusjärjestöjen, naisjärjestö Naiskodukaitsen, nuorisojärjestö Noorte Kotkasten ja kodinturvajoukkojärjestön Kodutütardegan kanssa Kaitsellit muodostaa yli 28 000 vapaaehtoisen maanpuolustajan joukon. Henkilömäärä ei tosin kerro sitä, kuinka iso osa siitä osallistuu aktiivisesti jonkun järjestön operatiiviseen toimintaan, vai onko mukana myös niin sanottuja passiivisia kannatusjäseniä. Vertailun vuoksi Suomen suurin maanpuolustusjärjestö MPK kertoo vuosikatsauksessaan, että kursseille osallistui vuonna 2022 yhteensä 22 842 henkeä. Jos maanpuolustustahdon mittarina käytetään osallistumista vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toimintaan, on Suomen maanpuolustustahto huomattavasti Viroa alhaisempi, vaikkei lukuja suhteutettaisi väkilukuun.
Yhteenveto:
Mikko Kärnän tviitin väitteet, joissa esitetään konkreettisia lukuja, ovat lähellä uusinta tilastotietoa, vaikkakaan eivät kaikilta osin absoluuttisia. Sen sijaan väitteet maanpuolustukseen ja maahanmuuttovastaisuuteen liittyen ovat enemmänkin retorisia heittoja, jotka saattavat perustua esimerkiksi Viron poliittisiin voimasuhteisiin ja niistä vedettyihin johtopäätöksiin. Löydetyt tilastofaktat eivät tue Kärnän väitteitä kaikilta osin.
Moreenimedia ei tavoittanut ehdokasta perustelemaan väitteitään.
Tämä juttu on osa Moreenimedian faktantarkistusjuttujen sarjaa, jossa journalistiikan opiskelijat perkaavat eduskuntavaaliehdokkaiden väitteiden totuusarvoa.
Linkkejä:
Eurostat: EU-maiden velkaosuudet
Maailmanpankin tilasto Suomen ja Viron puolustusmenoista 1993–2021
MTV:n uutisjuttu Viron maanpuolustustahdosta vuodelta 2018
Trading Economics -sivusto, Viron inflaatio
Trading Economics -sivusto, Viron valtionvelka
Trading Economics -sivusto, Suomen valtionvelka
Suomen tilastokeskus, elävänä syntyneet
Suomen tilastokeskus, kokonaishedelmällisyysluku
Valtiokonttori: Valtion velanhallinta
Viron tilastokeskus, kokonaishelmällisyysluku
Viron tilastokeskus, kuluttajahintojen nousu
Viron puolustusvoimien tiedote