Erityisen pessimistisiä Suomen ja maailman tulevaisuuden suhteen ovat nuoret, jotka keskittyvät järjestötoiminnassaan ympäristö- ja ilmastoasioihin. Näin kertoo Futura-lehden tuore artikkeli.

Artikkelin aineistona on käytetty muun muassa Nuorisotutkimusseuran ja Valtioneuvoston kanslian Nuorten ilmasto- ja luontoryhmä NUOLIn kyselyä.

Kyselyaineiston keruussa ja Futura-artikkelin kirjoittamisessa kanssatutkijana toiminut Alisa Horsmanheimo kertoo, että pessimistisyyteen vaikuttavat tietoisuus ilmastotieteen tuloksista ja uhkaskenaarioista sekä kokemus siitä, että tarvittavat tavoitteet eivät ole saavutettavissa.

– Muut järjestöt ja toimijat työskentelevät mahdollisesti helposti saavutettavampien tavoitteiden äärellä. Ympäristöorientoituneista nuorista asiat tuntuvat ikään kuin valuvan käsistä.

Lisäksi syyllisyyden tunne painottuu ympäristötoimijoihin muita järjestöissä toimivia nuoria enemmän. Horsmanheimon mukaan tämä voi johtaa uupumiseen.

– On vastuuta siitä, että täytyisi toimia todella tehokkaasti ja paljon. Kun se ei näyttäydy mahdollisena, siitä koituu erilaisia ympäristöntunteita ja jaksamisen rajojen ylittymistä.

Aktiivisten ilmastotoimijoiden mielenterveys heikkenee erityisesti silloin, kun toiminnalla ei nähdä vaikutusta poliittisiin päätöksiin. Vaikka ilmiö on vakava, Horsmanheimo ei usko toivottomuuden vähentävän halua vaikuttaa.

– Monissa tapauksissa se vahvistaa tarvetta toimia. On sellainen eettinen velvollisuuden tunne siitä, että tietenkin täytyy toimia, vaikka tilanne vaikuttaisi toivottomalta.

Nuoret eivät koe tulevansa kuulluksi

Ympäristöorientoituneet nuoret myös kokevat muita järjestöaktiiveja useammin, ettei heitä kuulla ilmastoasioihin liittyvässä päätöksenteossa.

– Jos nuorten sanoma on se, että nyt tarvitaan todella kunnianhimoisia ja pikaisia toimia, ja kun siihen suuntaan ei mennä, niin kokemus on se, ettei heidän ääntään kuulla, Horsmanheimo sanoo.

Nuoret haluavat enemmän yhteistyötä myös tutkijoiden kanssa, sillä ilmastoliike nojaa vahvasti tutkimustietoon. Horsmanheimon mukaan nuorten viesti ei ole pelkästään kuunnella heitä, vaan ennen kaikkea kuunnella tiedettä.

Horsmanheimo pitää tärkeänä, että nuoret otetaan mukaan päätöksentekoon ja heille annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa. Yksi keskeinen keino on resurssien lisääminen.

– Rahoitusten myöntäminen nuorille toimijoille on tärkeää. Hienona esimerkkinä on Operaatio Arktis, joka kattavan rahoituksen mahdollistamana pystyi järjestämään hiljattain merkittävän Altas25-ilmastokonferenssin Suomessa. Tapahtuma osoitti, miten valtavan menestyksekkääseen työhön nuorilla on potentiaalia, kun resurssit on turvattu.