Ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijat kohtaavat monia sopeutumisvaikeuksia opintojensa alkaessa. Enemmistö Moreenimedian kyselyyn vastanneista uusista yliopisto-opiskelijoista kokee, että korkeakouluopintojen alkaminen oli erittäin tai melko suuri muutos. Tätä mieltä oli reilut 80 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastasi 148 Tampereen yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijaa.

Vaikka siirtymä korkeakoulumaailmaan koettiin suurena, 93 prosenttia koki sopeutuneensa opintoihin erittäin tai melko hyvin. Vastaajat raportoivat kuitenkin monenlaisista vaikeuksista.

Usein toistuvia ongelmia olivat muun muassa vaikeudet aikatauluttamisessa ja itsenäisessä työskentelyssä. Osa koki opiskeluihin palaamisen hankalaksi yhden tai useamman välivuoden jälkeen. Monen mielestä korkeakoulujen tiedotuskäytännöt ja sähköiset palvelut olivat sekavia.

Opinnot olivat Marille kova kamppailu

Yliopistoon sopeutuminen ei ollut helppoa myöskään tamperelaiselle Marille, 27, joka aloitti venäjän kielen opintonsa heti lukion jälkeen vuonna 2010.

Opintojen vaikea taso yllätti Marin, joka oli saanut lukion venäjän kursseista kiitettäviä ja erinomaisia arvosanoja. Koulunkäynti oli muutenkin sujunut hyvin ilman suurempaa vaivannäköä.

Venäjän opinnoissa opiskelijoiden lähtötaso oli Marin mukaan hyvin vaihteleva, eikä opiskelijoita ollut säästösyistä enää jaettu tasoryhmiin, kuten aiempina vuosina.

– Opiskelu oli helvetin vaikeaa. Olin koko ajan huonoin, joten tulin jatkuvasti lyödyksi maahan.

Toisen vuoden jälkeen Mari ei enää käynyt aktiivisesti opiskelemassa.

– Olin sen verran masentunut, että olin vaan kotona ja katsoin telkkaria. Jos olisin miettinyt tilannettani opiskeluiden kanssa, olisin varmaan pimahtanut.

Opintopsykologi tuntee opiskelijoiden vaikeudet

Opiskelijoiden sopeutumisvaikeudet ovat tuttuja Tampereen yliopistossa työskentelevälle opintopsykologi Taija Tuomiselle. Hänen mukaansa opintojen alkaminen on suuri haaste etenkin niille opiskelijoille, jotka tulevat yliopistoon suoraan lukiosta ja muuttavat ensimmäistä kertaa omilleen.

– Siinä on hirveästi muutoksia. Yhtä aikaa pitäisi ottaa niin monta asiaa haltuun.

Tuomisen mukaan juuri tämän ryhmän opiskelijoissa on paljon niitä, jotka hakeutuvat toisen vuoden syksyllä opintopsykologin vastaanotolle väsymisen ja uupumisen takia. Hän kehottaa opiskelijoita olemaan armollisia itselleen, vaikka opinnot eivät heti lähtisi sujumaan toivotulla tavalla.

Opintopsykologin mukaan vaikeuksia kohtaavat monesti myös sellaiset opiskelijat, jotka ovat aiemmin menestyneet hyvin koulussa.

– Osa on pärjännyt aika pinnallisellakin lukemisella. On myös niitä, jotka eivät ole koskaan oppineet tekemään työtä, kun sille ei ole ollut tarvetta. Yliopisto voi olla heille vähän kova koulu.

Vaikka moni saa opinnoista otteen alun haparoinnin jälkeen, ei Marin tilanne helpottanut opintojen edetessä. Hän sinnitteli yliopistolla melkein neljä vuotta ennen kuin lopulta teki päätöksen opintojensa keskeyttämisestä.

– Olo oli tosi helpottunut lopettamispäätöksen jälkeen. Ajattelin, että ehkä voin tehdä jotakin muuta. Ehkä opiskelun ei kuulu olla niin kurjaa.

Mari vaihtoi myöhemmin ammattikorkeakouluun, ja joulukuussa hän valmistui sieltä tradenomiksi.

Marin nimi on muutettu.

Miksi opiskelijan hyvinvointiin kannattaa satsata? Lue pääkirjoitus täältä.