Tampereen kaupunginvaltuutettu ja perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Joakim Vigelius esitti Instagram-päivityksessään kaksi väitettä liittyen ulkomaalaisiin vankeihin Suomessa. Toinen väitteistä on harhaanjohtava, ja toista ei voitu osoittaa todeksi. Päivityksessä hän kertoi osallistuneensa vankila-aiheiseen tietovisaan.
Ensimmäinen väite koski ulkomaalaisten vankien kansallisuuksien määrää suomalaisissa vankiloissa. ”Muistikuvani noin 80 eri kansalaisuudesta osui likimain oikeaan. Niin monesta eri maasta meillä on rikollisia hoidettavanamme, sadoittain vankeja”, Vigelius kirjoittaa.
Todellisuudessa ulkomaalaisten vankien keskuudessa eri kansalaisuuksia on 71. Kansalaisuuksia on vain 65, jos tutkintavangit jätetään pois laskuista ja pelkät vankeusvangit lasketaan, Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Marja-Liisa Muiluvuori kertoo. Väite likimain 80 eri kansallisuudesta on siis harhaanjohtava, sillä luku 71 pyöristyy 70:een, ei 80:een.
Vigelius itse kokee, että hänen tietovisavastauksensa oli ”likimain oikea”.
– Samoin katsoi vastauksia pisteyttänyt rikosseuraamuskeskuksen johtaja, hän perustelee sähköpostitse.
Vuonna 2021 Suomen vankiloissa oli 146 ulkomaalaista tutkintavankia ja 288 vankeusvankia, Rikosseuraamuslaitoksen vuoden 2021 tilastollisesta vuosikirjasta selviää. Vuoden 2022 vuosikirjaa ei ole vielä julkaistu.
71 kansalaisuudesta 25 oli sellaisia, joihin kuului vain yksi vanki. Suurin ryhmä oli virolaiset, joita oli 16 prosenttia kaikista ulkomaalaisista vangeista. 10 prosenttia oli irakilaisia ja seitsemän prosenttia romanialaisia.
Kenet voi karkottaa Suomesta?
Vigeliuksen toinen väite taas koski ulkomaalaisten vankien karkottamisen kriteeristöä: ”Käytännössä jokaisella linnassa istuvalla ulkomaalaisella karkottamisen kriteeristö täyttyy.”
Maahanmuuttoviraston tai Rikosseuraamuslaitoksen edustajat eivät kuitenkaan osanneet arvioida, täyttävätkö kaikki vangit karkottamisen kriteerit. Väitettä ei siis voida osoittaa todeksi.
Jos ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa Suomessa, ja hän suorittaa vankeustuomiota Suomessa tehdyn rikoksen vuoksi, maasta poistamisen peruste täyttyy käytännössä aina, Maahanmuuttoviraston lupa- ja kansalaisuusyksikön ylitarkastaja Vilppu Syväoja kertoo.
– Tässä tapauksessa puhutaan käännyttämisestä. Karkotus-termin käyttäminen rajaa pois suuren määrän ulkomaalaisia, jotka tosiasiallisesti oleskelevat Suomessa ja joille tehdään maasta poistamista koskevia päätöksiä.
Jos ulkomaalaisella taas on tai on ollut oleskelulupa Suomessa ja hän suorittaa vankeusrangaistusta, täytyisi hänen olla syyllistynyt rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta, jotta karkottamisen peruste täyttyisi. Vaihtoehtoisesti ulkomaalainen voidaan karkottaa, jos hänen on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin, hän on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle tai jos hänen voidaan epäillä ryhtyvän Suomessa kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan, Maahanmuuttoviraston sivuilla kerrotaan.
Kaikilla ulkomaalaisilla vangeilla ei täyty esimerkiksi kriteeri, jonka mukaan vangin täytyy olla syyllistynyt rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta. Esimerkiksi sakon muuntorangaistuksen pituus on enintään 40 päivää. Muiluvuoren mukaan Suomen vankiloissa oli maaliskuun alussa seitsemän ulkomaalaista sakkovankia. Toisaalta, jokin toinen kriteeri saattaa täyttyä heidän kohdallaan.
Tämä juttu on osa Moreenimedian faktantarkistusjuttujen sarjaa, jossa journalistiikan opiskelijat perkaavat eduskuntavaaliehdokkaiden väitteiden totuusarvoa.