Mielenterveysongelmat ovat toiseksi suurin syy pitkiin sairauslomiin. Vain noin puolella työpaikoista on tehty psyykkistä työkykyä tukevia käytännön toimia. Työnantajat eivät näe tukitoimia tarpeellisiksi, koska työyhteisössä ei ole kuntoutujia. Ammattilaisten mielestä työn muokkausta ei välttämättä nähdä hyödyllisenä tai osata tehdä. Työpaikoilla halutaan kuitenkin tukea mielenterveysongelman kohdanneen työkykyä. Tämä kaikki käy ilmi maanantaina julkaistusta mielenterveysbarometrista.

Mielenterveysviikko on parhaillaan käynnissä. Tämän vuoden teema on Työ mielessä: viikko nostaa esille mielenterveyteen ja työelämään kietoutuvia aiheita. Nykyinen työelämä on vaativampi, kiireisempi ja henkisesti raskaampi kuin ennen. Työuupumus ja masennus ovat yleisiä ongelmia työelämässä.

Töihin palaamisen kynnys matalaksi

Työterveyspsykologi Ellen Ekin mielestä työpaikoilla tarvitaan tietoa. Vaikuttaa siltä, että työnantajat tarvitsevat tietoa konkreettisista keinoista, joilla voi tukea kuntoutujaa. Työtä voi organisoida uudelleen, vähentää työaikaa, lisätä taukoja ja hyödyntää osasairauspäivärahaa.

Ekin mukaan sairausloman jälkeen työhön olisi hyvä palata kevennetysti ja suunnitellusti. Työpaikan, työterveyshuollon ja työntekijän välinen vuorovaikutus on tärkeää. Lisäksi esimiehen ja työkavereiden tuki auttavat sairauslomalta palaavaa. Esimiesten koulutus ja ymmärryksen lisääminen mielenterveyden häiriöistä parantaisivat kuntoutujan asemaa työelämässä.

Työmarkkinat suosivat tällä hetkellä kokopäivätyötä. On kuitenkin sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta hyödyllisempää, että jokainen pystyy osallistumaan omalla panoksellaan työelämään. Suomalainen työelämä ja tukijärjestelmät kaipaavat joustavuutta, jotta työnteko olisi kannattavaa kaikille. Työpaikoille ja yhteiskunnalle tulee kalliiksi, jos osa työvoimasta jää sivuun työmarkkinoilta. Mielenterveyskuntoutuja voi saada työstä lisää voimavaroja, itseluottamusta ja tukea toipumiseen.

Työpaikkojen toiminnassa on eroja: joissain työyhteisöissä mielenterveyskuntoutujia osataan tukea, toisissa taas ei. Mielenterveyden häiriöihin pitää suhtautua työelämässä samalla tavalla kuin fyysisiin sairauksiin. Kokemusasiantuntijat ovat hyviä esimerkkejä siitä, että mielenterveyskuntoutuja pärjää työelämässä.

Mielenterveysongelmasta kannattaa kertoa työpaikalla

Barometristä käy myös ilmi, että mielenterveyden ongelmista ei välttämättä haluta kertoa. Itsekin masennusta sairastanut kokemusasiantuntija Fanni-Laura Patanen arvioi, että työnantajat eivät tiedä, kuinka paljon oirehdintaa työpaikoilla on. Olisi tärkeää, että ihmiset uskaltaisivat puhua mielenterveysongelmista.

Kun Patanen kertoi tilanteestaan, työkaverit suhtautuivat hyvin ja ilmapiiri muuttui avoimemmaksi. Kuntoutuja saattaa pelätä leimautumista tai arvostuksen menetystä, mutta ongelmista kannattaa kertoa, jotta kuntoutujaa voi auttaa ja terveys kohentua. Tällöin mielenterveyteen ja työelämään liittyvä tabu voisi murentua ja kuntoutujien asema työelämässä parantua.

Juttua varten on haastateltu myös ylitarkastaja Jaana Vastamäkeä, työterveyspsykologi Miia Metsästä ja erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappaa.