Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin ensi kertaa narsismin piirteitä arkielämää jäljittelevässä tilanteessa. Tutkimuksessa havaittiin, että ihmisillä, joilla on enemmän narsismin piirteitä, aivoalueet aktivoituvat toisella tavalla kuin muilla.
Väitöskirjatutkija Matias Piispanen kertoo, ettei narsismi ole asia, jota ihmisellä joko on tai ei ole. Narsistisia piirteitä esiintyy kaikilla, ja tietty määrä niitä on myös täysin normaalia.
– Narsismista puhutaan helposti haukkumasanana, vaikka meillä kaikilla on enemmän tai vähemmän niitä piirteitä, Piispanen kertoo.
Tutkimuksessa narsismia tarkasteltiin persoonallisuuden piirteenä. Tutkimuksessa tutkittiin grandioottista narsismia, jossa ihmisellä on usein suureelliset kuvitelmat ja tarve antaa itsestään hyvä vaikutelma.
Tutkimuksessa yritettiin selvittää, miten nämä narsismin piirteet vaikuttivat sosiaalisten tilanteiden tulkintaan. Ihmisillä, joilla on vain vähän narsismin piirteitä, empatiaan yhteydessä olevat aivoalueet aktivoituivat keskenään tasaisemmin.
Paljon narsismin piirteitä omaavien ihmisten aivoalueiden aktivaatio oli yksilöllisempää empatiaan liittyvillä aivoalueilla. Kun ihmisille näytettiin videoita vuorovaikutustilanteista, joissa toinen henkilö saa negatiivista palautetta henkilökohtaiseen tarinaan, he tekivät tulkintoja huomattavasti toisistaan poikkeavammin.
Piispanen huomauttaa, että ihmisillä, joilla on paljon narsismin piirteitä voi kyllä olla kyky empatiaan, mutta ei välttämättä motivaatiota käyttää sitä.
Magneettikuvaus mahdollistaa enemmän
Toiminnallisen magneettikuvauksen avulla voidaan tarkastella aivojen toimintaa erilaisten tilanteiden aikana. Piispasen mukaan menetelmä mittaa veren happipitoisuuden muutoksia, jotka ovat epäsuorasti yhteydessä hermostolliseen aktiivisuuteen. Näin saatiin samanaikaisesti tietoa aivoalueiden aktivoitumisesta ja siitä, miten empatiaa koetaan.
Näin tutkimus toteutettiin
- Tutkimuksen ensimmäinen vaihe oli narsistisia persoonallisuuspiirteitä mittaava verkkokysely, johon vastasi noin tuhat ihmistä.
- Vastaajista 58 henkilöä päätyi lopulliseen aineistoon.
- Osallistujille näytettiin videoita samalla, kun he olivat magneettikuvauksessa. Videoissa näyttelijä kertoi henkilökohtaisia tarinoita ja sai niihin palautetta.
- Tutkimuksen aikana tarkasteltiin sitä, miten osallistujat seurasivat ja käsittelivät videon sosiaalista tilannetta.
Piispasen mukaan tutkimusmenetelmät rajoittavat mahdollisuuksia, joilla tutkimusta voidaan tehdä. Ihmisen ollessa kuvantamisputkessa tälle voidaan näyttää videoita, mutta erityisen interaktiivista arkielämän tilannetta on mahdotonta toistaa. Aikaisemmin narsismin ja empatian tutkimuksessa on käytetty yksinkertaisempia tapoja tutkia, kuten kuvien näyttämistä.